Elinkeinot ja TKI

  • Koronapandemian jälkeen työpaikkojen määrän kasvu on ollut Pohjanmaalla nopeaa. Viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen Pohjanmaalle on syntynyt noin 3 900 uutta työpaikkaa, joista puolet on teollisuustyöpaikkoja.
  • Pohjanmaan yritysten T&K-menot ovat 2020-luvulla kasvaneet noin 40 prosenttia eli noin 80 miljoonaa euroa.
  • Yritysten panostus on 86 prosenttia maakunnan kaikista T&K-menoista.
  • Elinkeinoelämän keskusliiton vihreiden investointien dataikkunan mukaan noin 9 % vihreistä investoinneista suuntautuu Pohjanmaalle (24 miljardia, tilanne tammikuussa 2025).

Visualisoinnit

Tilannekuva: Kestävä elinvoima ja investoinnit

Tilanne tammikuussa 2025 (teksti päivitetään kerran vuodessa)

Elinkeinoelämä ja investoinnit

Pohjanmaan elinkeinorakenne on samanaikaisesti sekä monipuolinen että pitkälle erikoistunut. Koko maan elinkeinorakenteeseen verrattuna tuotanto painottuu erityisesti teollisuuteen ja alkutuotantoon. Teollisuuden suurimpia työllistäjiä ovat energiateknologiateollisuus, elintarviketeollisuus, kulkuneuvojen valmistus, muovituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus.

Pohjanmaan aluetalous kuuluu monella mittarilla mitattuna Suomen kärkikaartiin. Vuonna 2022 Pohjanmaan bruttokansantuote asukasta kohti oli 46 375 euroa, mikä on maakuntien välisessä vertailussa neljänneksi korkein. Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta on niin ikään yksi korkeimmista. Teollisuustuotannosta noin 70 prosenttia menee vientiin. Teollisuusyritysten tuotannon jalostusarvo asukasta kohden on maan korkein, mutta tuottavuudessa Pohjanmaan teollisuusyritykset jäävät selvästi alle maan keskitason. Tuottavuuden kasvattaminen onkin yksi Pohjanmaan elinkeinoelämän kehittämisen kärkitavoitteista.

Koronapandemian jälkeen työpaikkojen määrän kasvu on ollut Pohjanmaalla nopeaa. Viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen Pohjanmaalle on syntynyt noin 3 900 uutta työpaikkaa, joista puolet on teollisuustyöpaikkoja. Kovassa vedossa ovat olleet erityisesti Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä sekä kulkuneuvo-, elintarvike- ja muoviteollisuus. Vuoden 2023 loppupuolelta lähtien suhdannetilanne on ollut heikko, joten työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut ja avoimien työpaikkojen määrä laskenut.

Pohjanmaan kauppakamarin syksyllä 2024 teettämän Business Panel -kyselyn mukaan heikkoja signaaleja käänteestä parempaan on näkyvissä, mm. yritysten tilauskanta näyttäisi olevan elpymässä sekä teollisuudessa että rakennusalalla. Myös muut syksyn 2024 aikana julkaistut suhdannebarometrit sekä työ- ja elinkeinoministeriön alueelliset kehitysnäkymät antavat viitteitä siitä, että elinkeinoelämän tilanne on Pohjanmaalla hiljalleen paranemassa.

Maailma on digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä johtuvan paradigman muutoksen edessä. Siirtymä vaatii yrityksiltä jatkuvia investointeja ajattelu- ja toimintatapojen muutokseen, minkä lisäksi se avaa Pohjanmaan yrityksille suuria mahdollisuuksia digivihreälle kasvulle ja vihreän kädenjäljen kasvattamiselle seuraavan 10 vuoden aikana. Tarjoamalla energiateknologian järjestelmäratkaisuja Pohjanmaan kansainväliset yritykset auttavat alueita ympäri maailmaa saavuttamaan nollapäästötavoitteet. Lisäksi merkittävä osa Suomeen sijoittuvista vihreän siirtymän investoinneista kohdistuu Pohjanmaalle. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreiden investointien dataikkunan mukaan noin 9 % vihreistä investoinneista suuntautuu Pohjanmaalle (24 miljardia). Investointeja suunnittelevat sekä alueella jo ennestään toimivat yritykset että alueelle etabloituvat uudet toimijat, ja ne sisältävät mm. akkuteollisuus-, vetyteollisuus- ja tuulivoimainvestointeja. Investointipäätösten tekemistä on kuitenkin viime aikoina hidastuttanut mm. kiristynyt valtiontukikilpailu. Lisäksi liikenneinfrastruktuurin ja logistiikkaratkaisujen puutteet sekä tieverkon heikko kunto saattavat hidastuttaa teollisuuden kasvua ja vaikeuttaa investointien kotiuttamista.

Vihreän siirtymän investointien edistämiseksi Pohjanmaan liitto on käynnistänyt useita hankkeita ja prosesseja, joiden tavoitteena on parantaa Pohjanmaan alueen investointiympäristöä. Pohjanmaalla on mm. pyritty tunnistamaan potentiaalisia vihreän siirtymän teollisuudelle ja teknologioille sopivia alueita, edistämään vuorovaikutusta ja hyviä käytäntöjä suunnittelun ja lupakäsittelyjen sujuvoittamiseksi sekä muutoinkin edistämään alueen kuntien valmiutta vastaanottaa investointeja. Investointihankkeiden nopeampi toteuttaminen vaatii sekä ennakoitavuuteen perustuvaa hyvää suunnitteluvalmiutta että ennakoivaan viranomaisyhteistyöhön perustuvaa nopeaa viranomaiskäsittelyä. Onkin erittäin tärkeää, että uuden lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston perustamisen seurauksena syntyy aidosti sujuvampi lupaprosessi.

Vihreän energian saatavuus yhdessä energiateknologisten ratkaisujen, korkeatasoisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä vahvan yhteistyöperinteen kanssa ovat nopeasti vahvistamassa Pohjanmaan asemaa vetytaloudessa.  Vetytalouden TKI-toiminnassa ja investoinneissa on Pohjanmaalle muodostumassa kolme keskeistä kehitysaluetta: 1) uusiutuvan energian käytön, siirron ja varastoinnin järjestelmien optimointi, 2) kustannustehokas vedyn tuotanto, jakelu ja lisäarvojohdannaiset sekä 3) alakohtaiset kytkentäratkaisut ja demonstraatiot. Merkittäviä vetyhankkeita on suunnitteilla erityisesti Kristiinankaupunkiin, jossa esimerkiksi Koppö Energian suunnittelema vetylaitos on etenemässä niin, että rakennustöiden on mahdollista alkaa syksyllä 2025. Hankkeeseen liittyy myös jäte-energialaitos Westenergyn suunnitelma rakentaa hiilidioksidin talteenottolaitos Mustasaareen. Yhdysvaltalainen Plug Power suunnittelee vetylaitoksia Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen. Investointien kokonaisarvo olisi noin 4,2–7,8 miljardia dollaria. Kristiinankaupungissa vetyä tuotettaisiin vihreän teräksen valmistukseen. GravitHy-niminen yritys suunnittelee vetytehtaan yhteyteen vihreän teräksen tuotantolaitosta.

Vaasan seutu on vahvistamassa asemaansa Suomen akkuteollisuuden kärkialueena. GigaVaasa-akkutehdasalueelle on tehty useita aluevarauksia ja aiesopimuksia on solmittu useiden toimijoiden kanssa. GigaVaasa-alueelle on suunnitteilla useita anodimateriaalitehtaita: Epsilon Advanced Materialsin ja Suomen Malmijalostus Oy:n tehdas, Grafintecin tehdas ja tuoreimpana Shanshan New Material Finland Oy, jonka tehdashankkeen YVA-prosessi on käynnissä. Norjalainen FREYR Battery aikoo puolestaan rakentaa alueelle katodimateriaalitehtaan, joka sai ympäristöluvan heinäkuussa 2024.  Yhtiö on saanut 122 miljoonan euron avustuksen Vaasaan suunniteltua katodiaktiivisten materiaalien tuotantoa varten. Yhtiö oli aikeissa rakentaa alueelle myös akkukennotehtaan, mutta päätti rakentaa vastaavan tehtaan ensin Yhdysvaltoihin. Useiden hankkeiden näkökulmasta on hyvin tärkeää, että valtio etenee rivakasti vihreän siirtymän investointien suoran tuen ja verotuen valmistelussa.

GigaVaasa-alueelle suunniteltujen akkuklusterin investointien aluetaloudelliset vaikutukset ovat huomattavia. Vaasan kaupungin teettämän vaikutusten mallinnuksen mukaan työpaikkoja syntyy investointivaiheessa yhteensä noin 4 000–8 200 ja tuotantovaiheessa 5 200–10 600. GigaVaasa-kokonaisuuden toteutuminen edellyttää panostuksia akkuteollisuuden toimintaedellytysten, kuten infrastruktuurin, logistiikkaketjujen, tutkimus- ja kehittämisyhteistyön ja koulutuksen, kehittämiseen. Akkuteollisuuden voimakkaaseen kehitykseen ja muihin uusiutuvaan energiaan liittyviin tulevaisuuden osaamistarpeisiin on alueella jo ryhdytty vastaamaan mm. ammattikoulun opintotarjonnalla sekä ammattikorkeakoulun ja yliopiston opintotarjonnalla ja tutkimushankkeilla.

Uusien toimijoiden lisäksi myös alueen olemassa olevat yritykset investoivat merkittäviä summia toiminnan kehittämiseen. Hitachi Energy rakentaa Mustasaareen 180 miljoonan euron tuotanto- ja teknologiakampuksen, johon siirtyvät sekä yrityksen kaikki reilut 500 Vaasassa työskentelevää henkilöä että 200 uutta rekrytoitavaa henkilöä. Pietarsaaren seudulla sijaitsee monipuolista teollisuustuotantoa, joka kasvaa lähivuosina merkittävästi investointien seurauksena. Laskelmien mukaan yritysten suunnittelemien investointien arvo nousee yli 200 miljoonaan euroon ja työvoimatarve kasvaa 2 500 henkilötyövuodella.

Pohjanmaalla on monipuolista maataloustuotantoa. Alkutuotannon tärkeyttä on korostettu huoltovarmuuden näkökulmasta, mutta maatalouden kannattavuus on edelleen heikko. Myönteistä on kuitenkin se, että tuottajat investoivat aktiivisesti, vaikkakin suuria rakennusinvestointeja, kuten uusia navettoja tehdään tällä hetkellä vähemmän muun muassa korkotason takia. Kasvihuoneet ovat parantaneet varautumistaan muun muassa sähkön hinnan heilahteluiden varalta, mutta muut tuotantokustannukset ovat edelleen kasvussa. Turkisala on kärsinyt lintuinfluenssasta, sillä eläimiä on jouduttu lopettamaan ja henkilökuntaa lomauttamaan, mutta moni tarha aikoo kuitenkin jatkaa toimintaansa. 

Tuotannon osalta alueen elintarviketeollisuus on kehityksen kärjessä, mutta lisätoimia tarvitaan alkutuotannon tuotteiden jalostuksen vahvistamiseksi. Tämä nostaisi tuotteiden jalostusarvoa ja siten myös alan vientimahdollisuuksia ja kilpailukykyä tulevaisuudessa.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on pitkälti yritysvetoinen ja perustuu enemmän käytäntölähtöiseen kuin tiedelähtöiseen innovaatiotoimintaan. Innovaatiot syntyvät yrityksissä monesti asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Pohjanmaan yritykset panostavat TKI-toimintaan paljon, asukaslukuun suhteutettuna maakunnista 3. eniten. Pohjanmaan yritysten T&K-menot ovat 2020-luvulla kasvaneet noin 40 prosenttia eli noin 80 miljoonaa euroa. Kasvun taustalla on valmistautuminen vihreään ja digitaliseen siirtymään sekä se, että Pohjanmaan isoille yrityksille on viime vuosina myönnetty hyvin rahoitusta Business Finlandin veturihankkeisiin. Seudun yrityksen näkevät veturirahoituksen hyvänä ja konkreettisena keinona tukea sekä kärkiyrityksiä että ympäröivää ekosysteemiä. Vuonna 2023 yritysten panostus, 284 miljoonaa euroa, oli 86 prosenttia maakunnan kaikista T&K-menoista. Jotta Pohjanmaalla voitaisiin vastata olemassa oleviin kehittämistarpeisiin, alueella tarvitaan erityisesti julkisia investointeja yliopisto- ja korkeakoulusektorin TKI-toimintaan.

Uusiutuvan energian tuotantoon, yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistämiseen sekä fossiilittomiin tuotteisiin kohdistuvat investoinnit luovat Pohjanmaalla tarpeen merkittävälle TKI-toiminnan ja
-rahoituksen kasvattamiselle. TKI-panostuksilla voimme varmistaa alueen arvoketjujen laajentamisen ja innovaatioekosysteemien kytkemisen näihin investointeihin. Lisääntyneet TKI-investoinnit ovat avainasemassa kehitettäessä uusia tuotteita, prosesseja ja palveluja, jotka lisäävät investointien arvoa aluetalouden näkökulmasta sekä tuottavat uusia mahdollisuuksia alueen toimijoille vihreän siirtymän globaaleissa arvoketjuissa. Pohjanmaan toimijoilla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa edelleen vihreää kädenjälkeään tutkimuksen ja innovoinnin avulla ja tarjota maailmalle ratkaisuja nollapäästöjen saavuttamiseksi. 

Aluetalous

Työpaikat

Yritykset

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus

Suhdannekatsaus

Lisätietoa

Pk-yritysbarometri 2/2024 (Suomen Yrittäjät, TEM, Finnvera)

Business Panel (Pohjanmaan kauppakamari)

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2024 (työ- ja elinkeinoministeriö)

Vihreiden investointien dataikkuna (Elinkeinoelämän keskusliitto)

Vaasan seudun asuntoselvitys (MDI, FCG, Kaupunkitutkimus, 2023), Yhteenveto

Pohjanmaan liiton hankkeet

Kuntatalouden tilastot (Kuntaliitto)

OECD Local Data Portal (kuntatason tietoa sivualisoituna 41 maasta, englanniksi)