Elinkeinot ja TKI

Koronapandemian jälkeen työpaikkojen määrän kasvu on ollut Pohjanmaalla nopeaa. Viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen Pohjanmaalle on syntynyt noin 3 900 uutta työpaikkaa, joista puolet on teollisuustyöpaikkoja.
Pohjanmaan yritysten T&K-menot ovat 2020-luvulla kasvaneet noin 40 prosenttia eli noin 80 miljoonaa euroa.
Yritysten panostus on 86 prosenttia maakunnan kaikista T&K-menoista.
Elinkeinoelämän keskusliiton vihreiden investointien dataikkunan mukaan noin 8,5 % vihreistä investoinneista suuntautuu Pohjanmaalle (26 miljardia, tilanne lokakuussa 2025).

Tilannekuva: Kestävä elinvoima ja investoinnit

Tilanne syksyllä 2025 (teksti päivitetään kerran vuodessa)

Elinkeinoelämä ja investoinnit

Pohjanmaan elinkeinorakenne on samanaikaisesti sekä monipuolinen että pitkälle erikoistunut. Koko maan elinkeinorakenteeseen verrattuna tuotanto painottuu erityisesti teollisuuteen ja alkutuotantoon. Teollisuuden suurimpia työllistäjiä ovat energiateknologiateollisuus, elintarviketeollisuus, kulkuneuvojen valmistus, muovituotteiden valmistus sekä metsäteollisuus.

Pohjanmaan aluetalous kuuluu monella mittarilla mitattuna Suomen kärkikaartiin. Vuonna 2022 Pohjanmaan bruttokansantuote asukasta kohti oli 46 375 euroa, mikä on maakuntien välisessä vertailussa neljänneksi korkein. Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta on niin ikään yksi korkeimmista. Teollisuustuotannosta noin 70 prosenttia menee vientiin. Teollisuusyritysten tuotannon jalostusarvo asukasta kohden on maan korkein, mutta tuottavuudessa Pohjanmaan teollisuusyritykset jäävät maan keskitason tienoille. Tuottavuuden parantaminen onkin yksi Pohjanmaan elinkeinoelämän kehittämisen kärkitavoitteista.
Koronapandemian jälkeen työpaikkojen määrän kasvu on ollut Pohjanmaalla nopeaa. Viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen Pohjanmaalle on syntynyt noin 3 900 uutta työpaikkaa, joista puolet on teollisuustyöpaikkoja. Kovassa vedossa ovat olleet erityisesti Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä sekä kulkuneuvo-, elintarvike- ja muoviteollisuus. Vuoden 2023 loppupuolelta lähtien suhdannetilanne on kuitenkin ollut heikko, joten työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut ja avoimien työpaikkojen määrä laskenut.

Pohjanmaan yritysten liikevaihdon vuosimuutos kääntyi negatiiviseksi vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä, eikä toipuminen ollut vielä kunnolla käynnistynyt vuoden 2025 alkupuolella. Myös henkilöstömäärän kehitys on ollut heikkoa kyseisenä ajanjaksona. Heikoimmin on kehittynyt rakennusala, kun taas teollisuudessa liikevaihtotrendit olivat nousujohteisia vuoden 2024 alkupuolelta lähtien vuoden 2025 alkupuolelle saakka. Pohjanmaan kauppakamarin syksyn 2025 Business Panel -yrityskyselyn mukaan tunnelmat ovat kuitenkin jälleen heikentyneet alkuvuoden varovaisesta optimismista. Heikoissa tunnelmissa ollaan erityisesti rakennusalalla ja kaupan alalla. Teollisuudessa odotukset ovat positiivisemmat ja henkilöstönäkymät ovat vahvistuneet. Pietarsaaren seudulla tilauskanta näyttää vahvistumisen merkkejä. Muissa suhdannekyselyissä, kuten Elinkeinoelämän keskusliiton Suhdannebarometrissa sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Finnveran ja Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrissa, suhdanneodotukset alueella ovat kasvusuunnassa, mutta edelleen hyvin varovaiset. Kannattavuusodotukset ovat kehnot ja riittämätön kysyntä on kasvun esteistä merkittävin. Rahoituksen saatavuus on edelleen heikkoa, mutta pk-yritysbarometrissa Pohjanmaa erottuu positiivisesti investointien ja tuotekehityksen mittareilla.

Maailma on digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä johtuvan paradigman muutoksen edessä. Siirtymä vaatii yrityksiltä jatkuvia investointeja ajattelu- ja toimintatapojen muutokseen, minkä lisäksi se avaa Pohjanmaan yrityksille suuria mahdollisuuksia digivihreälle kasvulle ja vihreän kädenjäljen kasvattamiselle seuraavan 10 vuoden aikana. Tarjoamalla energiateknologian järjestelmäratkaisuja Pohjanmaan kansainväliset yritykset auttavat alueita ympäri maailmaa saavuttamaan nollapäästötavoitteet. Lisäksi merkittävä osa Suomeen sijoittuvista vihreän siirtymän investoinneista kohdistuu Pohjanmaalle. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreiden investointien dataikkunan mukaan noin 8,5 % suunnitelluista vihreistä investoinneista suuntautuu Pohjanmaalle (26 miljardia). Investointeja suunnittelevat sekä alueella jo ennestään toimivat yritykset että alueelle etabloituvat uudet toimijat, ja ne sisältävät mm. akkuteollisuus-, vetyteollisuus- ja tuulivoimainvestointeja. Investointipäätösten tekemistä on kuitenkin viime aikoina hidastuttanut mm. epävakaa maailmantilanne ja kiristynyt valtiontukikilpailu. Lisäksi liikenneinfrastruktuurin ja logistiikkaratkaisujen puutteet sekä tieverkon heikko kunto saattavat hidastuttaa teollisuuden kasvua ja vaikeuttaa investointien kotiuttamista.

Vihreän siirtymän investointien edistämiseksi Pohjanmaan liitto on toteuttanut useita hankkeita ja prosesseja, joiden tavoitteena on parantaa Pohjanmaan alueen investointiympäristöä. Pohjanmaalla on mm. pyritty tunnistamaan potentiaalisia vihreän siirtymän teollisuudelle ja teknologioille sopivia alueita, edistämään vuorovaikutusta ja hyviä käytäntöjä suunnittelun ja lupakäsittelyjen sujuvoittamiseksi sekä muutoinkin edistämään alueen kuntien valmiutta vastaanottaa investointeja. Investointihankkeiden nopeampi toteuttaminen vaatii sekä ennakoitavuuteen perustuvaa hyvää suunnitteluvalmiutta että ennakoivaan viranomaisyhteistyöhön perustuvaa nopeaa viranomaiskäsittelyä. Onkin erittäin tärkeää, että uuden lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston perustamisen seurauksena syntyy aidosti sujuvampi lupaprosessi.

Vihreän energian saatavuus yhdessä energiateknologisten ratkaisujen, korkeatasoisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä vahvan yhteistyöperinteen kanssa ovat nopeasti vahvistamassa Pohjanmaan asemaa vetytaloudessa. Vetytalouden TKI-toiminnassa ja investoinneissa on Pohjanmaalle muodostumassa neljä keskeistä kehitysaluetta: 1) uusiutuvan energian käytön, siirron ja varastoinnin järjestelmien optimointi, 2) kustannustehokas vedyn tuotanto, jakelu ja lisäarvojohdannaiset, 3) alakohtaiset kytkentäratkaisut ja demonstraatiot sekä 4) uudet arvoketjut. Merkittäviä vetyhankkeita on suunnitteilla erityisesti Kristiinankaupunkiin. Koppö Energia Oy sai kesäkuussa rakennusluvan synteettisen metaanin tai metanolin tuotantolaitokselle Kristiinankaupunkiin. Laitos tuottaisi mustasaarelaisen Westenergyn voimalaitoksen savukaasuista erotetusta hiilidioksidista ja vedystä tuotettua uusiutuvaa metaania liikennepolttoaineeksi. Yhdysvaltalainen Plug Power suunnittelee suuria vetyinvestointeja eri puolille Suomea. Yhtiö aikoo rakentaa vetylaitokset Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen. Kristiinankaupungissa Plug Power on suorittanut alkuvuodesta maaperätutkimuksia ja jatkanut vetytehtaan suunnittelua. Parhaassa tapauksessa tehdas on toiminnassa loppuvuodesta 2030. Vetyala on kohdannut haasteita maailmanlaajuisesti muun muassa fossiilisten energianlähteiden alhaisen hintatason, epävakaan maailmantilanteen ja korkeiden korkojen vuoksi, mikä on viivästyttänyt vetyhankkeita myös Pohjanmaalla.

Vaasan seutu on vahvistamassa asemaansa Suomen akkuteollisuuden kärkialueena. Alue on herättänyt laajaa kiinnostusta ja useita aiesopimuksia on vuosien saatossa allekirjoitettu. Maailmanlaajuisen ylitarjonnan ja geopoliittisten muutosten vuoksi akkukennojen tuottaminen kustannustehokkaasti on tällä hetkellä vaikeaa, mikä hidastaa investointisuunnitelmien etenemistä. T1 Energy (aikaisemmin FREYR Battery) aikoo rakentaa GigaVaasa-alueelle katodimateriaalitehtaan, joka on jo saanut ympäristöluvan. Hankkeelle myönnettiin merkittävä rahoitus EU:n innovaatiorahastosta viime vuoden lopulla. GigaVaasa-alueelle on suunnitteilla lisäksi kaksi anodimateriaalitehdasta. Epsilon Advanced Materialsin sekä Finnish Battery Chemicalsin anodimateriaalitehtaan osalta seuraavana on vuorossa ympäristölupahakemuksen jättäminen. Tehtaan vuosituotannon olisi määrä olla jopa 50 000 tonnia, mikä vastaa 50 GWh:n akkutuotantoa ja kattaa noin 1 miljoonan sähköauton tarpeen vuositasolla. Shanshan New Material Finland Oy:n grafiittianodimateriaalitehtaan ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut keväällä. Shanshanin tehtaassa tultaisiin tuottamaan vuosittain jopa 100 000 tonnia grafiittianodimateriaalia Euroopan akkuteollisuudelle.
GigaVaasa-alueelle suunniteltujen akkuteollisuuden investointien aluetaloudelliset vaikutukset ovat huomattavia. Investointien toteutuessa alueelle syntyisi tuhansia uusia työpaikkoja. GigaVaasa-kokonaisuuden toteutuminen edellyttää panostuksia akkuteollisuuden toimintaedellytysten, kuten infrastruktuurin, logistiikkaketjujen, tutkimus- ja kehittämisyhteistyön ja koulutuksen, kehittämiseen. Akkuteollisuuden voimakkaaseen kehitykseen ja muihin uusiutuvaan energiaan liittyviin tulevaisuuden osaamistarpeisiin on alueella jo ryhdytty vastaamaan mm. ammattikoulun opintotarjonnalla sekä ammattikorkeakoulun ja yliopiston opintotarjonnalla ja tutkimushankkeilla.

Uusien toimijoiden lisäksi myös alueen olemassa olevat yritykset investoivat merkittäviä summia toiminnan kehittämiseen. Hitachi Energy rakentaa Mustasaareen 170 miljoonan euron tuotanto- ja teknologiakampuksen, johon siirtyvät sekä yrityksen kaikki reilut 500 Vaasassa työskentelevää henkilöä että 200 uutta rekrytoitavaa henkilöä. Jäte-energialaitos Westenergy rakentaa hiilidioksidin talteenottolaitoksen Mustasaareen. Hiilidioksidia otetaan talteen Westenergyn olemassa olevan laitoksen savukaasuista ja nesteytettynä sitä hyödynnetään pysyvästi hiiltä sitovien tuotteiden valmistukseen. Pietarsaaren seudulla sijaitsee monipuolista teollisuustuotantoa, joka kasvaa lähivuosina merkittävästi investointien seurauksena. Esimerkiksi Mirka investoi 25 miljoonaa euroa uuteen tuotantolaitokseen, jossa valmistetaan täysin kierrätettäviä hiomamateriaaleja hyödyntämällä jätteiden kierrätystä. Laskelmien mukaan yritysten suunnittelemien investointien arvo nousee yli 200 miljoonaan euroon ja työvoimatarve kasvaa 2 500 henkilötyövuodella.

Pohjanmaalla on monipuolista maataloustuotantoa. Alkutuotannon tärkeyttä on korostettu huoltovarmuuden näkökulmasta, mutta maatalouden kannattavuus on edelleen heikko. Myönteistä on kuitenkin se, että tuottajat investoivat aktiivisesti, vaikkakin investoinnit ovat viime vuosina olleet lähinnä pienemmän mittaluokan hankkeita. Kasvihuoneet ovat parantaneet varautumistaan muun muassa sähkön hinnan heilahteluiden varalta. Turkisviennin arvo on parina viime vuotena ollut noin 120 miljoonaa euroa. Turkistarhojen määrä alueella on ollut vähenemään päin, sillä ala on kärsinyt mm. lintuinfluenssasta ja epävakaasta maailmantilanteesta. Lisätoimia tarvitaan alkutuotannon tuotteiden jalostuksen vahvistamiseksi, mikä nostaisi tuotteiden jalostusarvoa ja siten myös alan vientimahdollisuuksia ja kilpailukykyä tulevaisuudessa.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on pitkälti yritysvetoinen ja perustuu enemmän käytäntölähtöiseen kuin tiedelähtöiseen innovaatiotoimintaan. Innovaatiot syntyvät yrityksissä monesti asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Pohjanmaan yritykset panostavat TKI-toimintaan paljon, asukaslukuun suhteutettuna maakunnista 4. eniten. Pohjanmaan yritysten T&K-menot ovat 2020-luvulla kasvaneet noin 36 prosenttia eli noin 75 miljoonaa euroa. Kasvun taustalla on valmistautuminen vihreään ja digitaliseen siirtymään sekä se, että Pohjanmaan isoille yrityksille on viime vuosina myönnetty hyvin rahoitusta Business Finlandin veturihankkeisiin. Seudun yrityksen näkevät veturirahoituksen hyvänä ja konkreettisena keinona tukea sekä kärkiyrityksiä että ympäröivää ekosysteemiä. Vuonna 2024 yritysten panostus, 280 miljoonaa euroa, oli 85 prosenttia maakunnan kaikista T&K-menoista. Jotta Pohjanmaalla voitaisiin vastata olemassa oleviin kehittämistarpeisiin, alueella tarvitaan erityisesti julkisia investointeja yliopisto- ja korkeakoulusektorin TKI-toimintaan.

Uusiutuvan energian tuotantoon, yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistämiseen sekä fossiilittomiin tuotteisiin kohdistuvat investoinnit luovat Pohjanmaalla tarpeen merkittävälle TKI-toiminnan ja
-rahoituksen kasvattamiselle. TKI-panostuksilla voimme varmistaa alueen arvoketjujen laajentamisen ja innovaatioekosysteemien kytkemisen näihin investointeihin. Lisääntyneet TKI-investoinnit ovat avainasemassa kehitettäessä uusia tuotteita, prosesseja ja palveluja, jotka lisäävät investointien arvoa aluetalouden näkökulmasta sekä tuottavat uusia mahdollisuuksia alueen toimijoille vihreän siirtymän globaaleissa arvoketjuissa. Pohjanmaan toimijoilla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa edelleen vihreää kädenjälkeään tutkimuksen ja innovoinnin avulla ja tarjota maailmalle ratkaisuja nollapäästöjen saavuttamiseksi.