Osallisuus ja hyvinvointi
- Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila on maan keskitasoon verrattuna hyvä.
- Työllisyystilanne on yksi Suomen parhaimmista.
- Pohjanmaalla on aktiivinen yhdistyselämä, ja järjestöillä ja yhdistyksillä on suuri merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
- Resurssien vähetessä järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytykset heikkenevät ja niiden rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee pienentymään selvästi.
- Lähivuosien kehittämishaasteita
- Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvun ehkäisy
- Asukkaiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistaminen
- Yhteisöllisyyden ja väestöryhmien keskinäisen ymmärryksen vahvistaminen
Tilannekuva: Hyvinvoiva väestö ja yhteisöt
Tilanne syksyllä 2025 (teksti päivitetään kerran vuodessa)
Pohjanmaan väestö on keskimäärin yksi Suomen terveimpiä, ja Pohjanmaalla eletään keskimääräistä pidempään. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus on hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Itsensä yksinäiseksi kokee selvästi harvempi. Pohjalaisten sairastavuus on maakunnista 3. alhaisin. Yksi tärkeimmistä väestön hyvinvointia edistävistä ja syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä on työ. Pohjanmaalla on jo pitkään ollut muuhun maahan verrattuna korkea työllisyys ja alhainen työttömyys.
Pohjanmaan väestö on sosiaalisesti aktiivista. Jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen yhteisön toimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus on selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Tämä näkyy vilkkaana yhdistys- ja kulttuurielämänä. Yhdessä toimiminen luo verkostoja ja luottamusta eli sosiaalista pääomaa, joka luetaan yhdeksi Pohjanmaan keskeisistä vahvuuksista. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta on pidettävä aktiivisesti huolta, jotta voidaan edelleen vahvistaa asukkaiden hyvinvointia sekä seutujen veto- ja pitovoimaa koko maakunnan alueella.
Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksessa suurimmiksi haasteiksi Pohjanmaan väestön osalta nostetaan terveyserot sukupuolten ja tuloryhmien välillä, lisääntynyt ylipaino ja huonontunut kunto sekä keskimääräistä suurempi määrä hoitoja vaativia tapaturmia ja vammoja. Esimerkiksi pienituloisilla miehillä kuolleisuus on tuplasti korkeampi kuin pienituloisilla naisilla ja ero on kasvussa. Lasten ja nuorten osalta huolestuttavaa on, että moni voi psyykkisesti huonosti ja keskimääräistä useampi on kohdannut huoltajan väkivaltaa. Työikäisillä haasteina ovat heikentynyt työssäjaksaminen nuorten aikuisten osalta sekä kasvava asunnottomuus ja ruoka-avun tarve. Ikääntyneissä on entistä enemmän henkilöitä, joiden on vaikea kävellä 500 metriä. Entistä useampi kokee, että muisti on huono.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tilanne jatkuu haastavana. Pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen sekä maakunnan teollisuuden suurinvestointien mukanaan tuoma väestönlisäys kasvattaa palvelutarvetta. Työvoimatarpeet ovat suuria, mutta työntekijöitä on erityisesti julkiselle puolelle tarjolla vähän ja alan imago on heikko. Hyvinvointialueiden rahoitusvaje ja säästöpaineet vaikeuttavat osaltaan alan vetovoiman kasvattamista. On erittäin tärkeää, että uusille hyvinvointialueille suunnataan riittävästi rahoitusta kattavan palveluverkon ja laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi.
Lisätietoa
Perustietoja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä (Ylläpitäjä: oikeusministeriö)