Väestö
- Vuoden 2023 lopussa Pohjanmaalla asui 177 602 asukasta. Vuoden 2024 lopussa Pohjanmaan väkiluku oli ennakkotietojen mukaan 178 758.
- Väkiluvun kasvu keskittyi ennakkotietojen mukaan viime vuonna Vaasaan. Vaasan väkiluku kasvoi 1 418 henkilöllä. Muita kasvukuntia olivat Pietarsaari (+94), Kaskinen (+32) ja Luoto (+38).
- Väkiluku kasvaa maahanmuuton seurauksena. Nettomuutto ulkomailta oli 2022, 2023 ja 2024 suurempaa kuin koskaan aiemmin.
- Sodan takia Suomeen paenneiden urainalaisten määrä näkyy luvuissa, mutta se ei ole ainoa selittävä tekijä, sillä nettomaahanmuutto on viime vuosina ollut ennätyssuurta ilman ukrainalaisiakin. Esimerkiksi muuttovoitto Aasiasta on lähes kolminkertaistunut 2020-luvun aikana.
- Vieraskieliset on jo pitkään ollut ainoa kasvava kieliryhmä Pohjanmaalla.
- Luonnollinen väestönkasvu on painunut negatiiviseksi tällä vuosikymmenellä.
- Kotimaan muuttotappio ei ole pienentynyt, vaikka työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti.
- Uusi Tilastokeskuksen väestöennuste (2024) antaa Pohjanmaan ja Suomen väestökehityksestä huomattavasti aiempaa positiivisemman kuvan.
- Syynä muutokseen on se, että Tilastokeskuksen uudessa ennusteessa nettomaahanmuutto-olettama on 40 000 henkilöä vuodessa, kun se edellisessä ennusteessa oli 15 000 henkilöä.
- Uuden ennusteen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaisi vuoteen 2045 mennessä noin 8200 henkilöllä (4,6 %).
- Väestön määrän ennustetaan kasvavan kuudessa Pohjanmaan kunnassa, joita ovat Vaasa (+5616), Luoto (+1902), Mustasaari (+1706), Pietarsaari (+1212), Pedersöre (+780) ja Närpiö (+677).
- Myös työikäisen määrän ennustetaan kasvavan Pohjanmaalla noin 6600 henkilöllä vuoteen 2045 mennessä (6,2 %).
- Työikäisen väestön määrän ennustetaan kasvavan kahdeksassa Pohjanmaan kunnassa, joita ovat Vaasa (+4129), Luoto (+1074), Pietarsaari (+1001), Mustasaari (+941), Närpiö (+818), Pedersöre (+448), Uusikaarlepyy (+111) ja Kaskinen (+5).
- Sen sijaan alle 15-vuotiaiden lasten määrän ennustetaan vuoteen 2045 mennessä laskevan kaikissa Pohjanmaan kunnissa lukuun ottamatta Luotoa (+430) ja Närpiötä (+20).
Tilannekuva: Väestönkehitys
Tilanne tammikuussa 2025 (teksti päivitetään kerran vuodessa)
Väkiluvun kasvu on Pohjanmaalla ollut 2000-luvulla verrattain ripeää Vaasan ja Pietarsaaren seuduilla. Muutaman heikomman vuoden jälkeen kehitys on jälleen 2020-luvulla kääntynyt positiiviseksi. Maakunnassa syntyy jälleen muuttovoittoa, sillä nettomuutto ulkomailta on kolmena vuonna peräkkäin ollut suurempaa kuin koskaan aiemmin. Vuosi 2023 oli poikkeusvuosi, sillä nettomaahanmuutto oli neljä kertaa suurempi kuin 2000-luvulla keskimäärin (+2 740 henkilöä). Ukrainasta paenneiden suuri määrä vaikuttaa taustalla, mutta se ei ole ainoa selittävä tekijä, sillä nettomaahanmuutto olisi ollut ennätyssuurta ilman heitäkin. Muuttovoitto Aasiasta on lähes kolminkertaistunut 2020-luvun aikana (+1 187 henkilöä vuonna 2023). Muuttoliike ulkomailta Pohjanmaalle oli vuonna 2024 edelleen lähes yhtä vilkasta kuin vuonna 2023.
Tilastokeskuksen väestöennuste 2024 antaa Pohjanmaan väestökehityksestä huomattavasti aiempaa ennustetta positiivisemman kuvan. Syynä muutokseen on se, että Tilastokeskuksen uudessa ennusteessa nettomaahanmuutto-olettama on 40 000 henkilöä vuodessa, kun se edellisessä ennusteessa oli 15 000 henkilöä. Ennusteen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaisi vuoteen 2045 mennessä noin 8 200 hengellä. Työikäinen väestö puolestaan kasvaisi noin 6 600 hengellä. Väetönkasvu jakautuisi Pohjanmaalla myös verrattain tasaisesti. Ennusteen mukaan väestö kasvaisi kuudessa Pohjanmaan neljästätoista kunnasta.
Ennusteeseen sisältyy kuitenkin poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Ennusteen mukaisen väestökehityksen toteutuminen edellyttäisi, että muuttovoitto Pohjanmaalle yli kaksinkertaistuisi siitä, mitä se keskimäärin on ollut vuoden 2010 jälkeen. Toisin sanoen muutaman viime vuoden korkea nettomaahanmuutto olisi pysyvä olotila. Ennusteen toteuttaminen on kuitenkin hyvä tavoite, sillä ennusteen mukainen väestönkehitys lisäisi merkittävästi työvoiman tarjontaa Pohjanmaalla. Samalla on syytä varautua kehittämään mm. työmarkkinoita ja kotouttamistoimia niin, että suuri määrä ulkomaalaisia työntekijöitä saadaan siirtymään mukaan työelämään mahdollisimman jouhevasti. Riittävän työvoiman määrän varmistamiseksi tarvitaan lisäksi edelleen toimia kotimaan nettomuuton ja pendelöinnin vahvistamiseksi sekä väestön työllisyysasteen nostamiseksi erityisesti nuorten ja ikääntyneiden ikäryhmissä. Maakunnassa on niin ikään oltava riittävästi ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla sekä ammatti- että korkeakouluissa ja erityisesti aloilla, jotka palvelevat alueen elinkeinoja. Myös sopivien asuntojen tarjontaan on syytä kiinnittää huomiota.
Pohjanmaan väestön huoltosuhde on maakuntien välisessä vertailussa 6. paras. Kuntien väliset erot huoltosuhteessa ovat kuitenkin suuret. Heikoin ikärakenne on Suupohjan rannikkoseudun kunnissa, kun taas Vaasan ikärakenne on huomattavasti parempi kuin koko maassa keskimäärin. Uuden väestöennusteen mukaisen työikäisen väestön määrän kasvun seurauksena väestöllinen huoltosuhde paranisi Pohjanmaalla hieman. Ikääntyneiden määrän ennakoidaan toki edelleen kasvavan voimakkaasti. Väestöennusteen mukaan vuonna 2045 Pohjanmaalla on noin 5 000 yli 75-vuotiasta enemmän kuin vuonna 2024.
Väestörakenteen osalta Pohjanmaan erityispiirteenä on tasavahvan kaksikielisyyden lisäksi monikielisyys. Väestönkasvu perustuu täysin ulkomaalaistaustaisten määrän kasvuun. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on 2000-luvulla yli viisinkertaistunut (+ 14 865 henkilöä). Työperusteinen maahanmuutto on yrityksille elintärkeää koko maakunnan alueella. Esimerkiksi Närpiössä ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä on noussut jo lähes 20 prosenttiin.