Väestö
- Vuoden 2023 lopussa Pohjanmaalla asui 177 602 asukasta.
- Väkiluku kasvaa jälleen maahanmuuton seurauksena.
- Nettomuutto ulkomailta oli 2022 ja 2023 suurempaa kuin koskaan aiemmin. Muuttoliike ulkomailta Pohjanmaalle on ollut edelleen vilkasta vuonna 2024, vaikkakaan ei aivan yhtä vilkasta kuin vuonna 2023.
- Vieraskieliset on jo pitkään ollut ainoa kasvava kieliryhmä Pohjanmaalla.
- Luonnollinen väestönkasvu on painunut negatiiviseksi tällä vuosikymmenellä.
- Kotimaan muuttotappio ei ole pienentynyt, vaikka työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti.
- Uusi Tilastokeskuksen väestöennuste (2024) antaa Pohjanmaan ja Suomen väestökehityksestä huomattavasti aiempaa positiivisemman kuvan.
- Syynä muutokseen on se, että Tilastokeskuksen uudessa ennusteessa nettomaahanmuutto-olettama on 40 000 henkilöä vuodessa, kun se edellisessä ennusteessa oli 15 000 henkilöä.
- Uuden ennusteen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaisi vuoteen 2045 mennessä noin 8200 henkilöllä (4,6 %).
- Väestön määrän ennustetaan kasvavan kuudessa Pohjanmaan kunnassa, joita ovat Vaasa (+5616), Luoto (+1902), Mustasaari (+1706), Pietarsaari (+1212), Pedersöre (+780) ja Närpiö (+677).
- Myös työikäisen määrän ennustetaan kasvavan Pohjanmaalla noin 6600 henkilöllä vuoteen 2045 mennessä (6,2 %).
- Työikäisen väestön määrän ennustetaan kasvavan kahdeksassa Pohjanmaan kunnassa, joita ovat Vaasa (+4129), Luoto (+1074), Pietarsaari (+1001), Mustasaari (+941), Närpiö (+818), Pedersöre (+448), Uusikaarlepyy (+111) ja Kaskinen (+5).
- Sen sijaan alle 15-vuotiaiden lasten määrän ennustetaan vuoteen 2045 mennessä laskevan kaikissa Pohjanmaan kunnissa lukuun ottamatta Luotoa (+430) ja Närpiötä (+20).
Tilannekuva: Väestönkehitys
Tilanne keväällä 2024 (teksti päivitetään kerran vuodessa)
Väkiluvun kasvu on Pohjanmaalla ollut 2000-luvulla ripeää erityisesti Vaasan ja Pietarsaaren seuduilla. Muutaman heikomman vuoden jälkeen kehitys on jälleen 2020-luvulla kääntynyt positiiviseksi. Maakunnassa syntyy jälleen muuttovoittoa, sillä nettomuutto ulkomailta on kahtena vuotena peräkkäin ollut suurempaa kuin koskaan aiemmin. Vuosi 2023 oli poikkeusvuosi, sillä nettomaahanmuutto oli neljä kertaa suurempi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Suurta kasvua selittää osaltaan se, että sodan takia Suomeen paenneiden urainalaisten on ollut mahdollista hakea kotikuntaa helmikuusta lähtien. Toisaalta myös vuosi 2022 oli nettomaahanmuuton ennätysvuosi, vaikka ukrainalaisten määrän kasvu ei niissä luvuissa vielä näkynyt. Väestönkasvu jakautuu moneen muuhun maakuntaan verrattuna tasaisesti. Vuonna 2023 väkiluku kasvoi kahdeksassa neljästätoista Pohjanmaan kunnassa.
Pohjanmaan maakuntastrategiassa tavoitteeksi on asetettu 2,8 %:n väkiluvun kasvu vuoteen 2030 mennessä. Vaasan seudulle on rakentumassa kansallisesti merkittävä akkuteollisuuden keskittymä, jonka ennakoidaan kerrannaisvaikutuksineen synnyttävän seudulle pitkällä aikavälillä noin 7 000 uutta työpaikkaa. Myös Pietarsaaren seudulla teollisuuden nopean kasvun jatkuminen edellyttää entistä nopeampaa väestönkasvua. Suupohjan rannikkoseudulla on toteutumassa suuria investointeja, jotka toteutuessaan luovat alueelle satoja työpaikkoja. Riittävän työvoiman määrän varmistamiseksi tarvitaan työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton, kotimaan nettomuuton ja pendelöinnin vahvistamista sekä väestön työllisyysasteen nostamista erityisesti nuorten ja ikääntyneiden ikäryhmissä. Lisäksi maakunnassa on oltava riittävästi ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla sekä ammatti- että korkeakouluissa ja erityisesti aloilla, jotka palvelevat alueen elinkeinoja. Myös sopivien asuntojen tarjontaan on syytä kiinnittää huomiota.
Pohjanmaan väestön huoltosuhde on maakuntien välisessä vertailussa keskitasoa. Kuntien väliset erot huoltosuhteessa ovat suuret. Heikoin ikärakenne on Suupohjan rannikkoseudun kunnissa, kun taas Vaasan ikärakenne on huomattavasti parempi kuin koko maassa keskimäärin. Huoltosuhde heikkenee jatkossa selvästi.
Väestörakenteen osalta Pohjanmaan erityispiirteenä on tasavahvan kaksikielisyyden lisäksi monikielisyys. Väestönkasvu perustuu täysin ulkomaalaistaustaisten määrän kasvuun. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on 2000-luvulla nelinkertaistunut Pohjanmaalla. Työperusteinen maahanmuutto on yrityksille elintärkeää koko maakunnan alueella. Esimerkiksi Närpiössä ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä on noussut jo lähes 20 prosenttiin. Työperusteisen maahanmuuton merkitys kasvaa jatkossa edelleen, mikäli työikäisen väestön määrä Suomessa vähenee ja kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy.