Ympäristö
- Pohjanmaan energiantuotannossa on viime vuosina siirrytty enenevässä määrin uusiutuviin ja paikallisiin energianlähteisiin.
- Tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on kasvanut ripeästi.
- Seuraavassa kehitysvaiheessa vuorossa on merituulivoima. Merituulivoima luo uusia tarpeita erityisesti energian siirtoon ja logistiikkaan liittyviin investointeihin.
- Tuulivoiman lisäksi Pohjanmaalla on suunnitteilla useita aurinkovoiman, biokaasun, vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden ja energiamuotojen tuotantolaitoksia.
Tilannekuva: Ympäristön kestävä kehitys
Tilanne tammikuussa 2025 (teksti päivitetään kerran vuodessa)
Pohjanmaan tavoitteena on olla vuonna 2050 hiilinegatiivinen maakunta, jonka energiajärjestelmä perustuu uusiutuvaan energiaan sekä hajautettuihin ja älykkäisiin energiaratkaisuihin. Tavoitteena on, että energia tuotetaan päästöttömästi ja uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta kattaa vähintään maakunnan oman energiantarpeen. Lisäksi tavoitteena on, että luonto säilyy monimuotoisena, alue- ja yhdyskuntarakenne on kestävä ja että kaikilla sektoreilla toimitaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Pohjanmaan monimuotoinen luonto sekä arvokkaat kulttuurimaisemat ovat perusta vetovoimaiselle elinympäristölle. Sen edustavimmat osat on otettu mukaan valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Etenkin saariston luontoarvot ovat sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti merkittäviä. Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden valikoimaan lukeutuu sekä luonnon- että kulttuuripiirteiltään edustavia rannikkoseudun saaristoalueita sekä maankohoamisrannikon ja jokilaaksojen elinkeinomaisemia. Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä luontoalue Merenkurkun saaristo nimettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 2006 yhdessä Ruotsin Korkean rannikon kanssa. Luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin liittyy kuitenkin Pohjanmaalla merkittäviä riskejä. Monet saariston rannikkoluontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Ruoppaukset ja ojitukset heikentävät rannikkoluonnon monimuotoisuutta ja luonnon ekosysteemipalveluja. Tämä on riski myös ekosysteemipalveluista riippuvaisille toiminnoille, kuten ammatti- ja vapaa-ajankalastukselle. Merkittävä osa maakunnan pintavesistä on tavoitteista ja toimenpiteistä huolimatta edelleen tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa tilassa. Pohjanmaalla on paljon ns. happamia sulfaattimaita, joista happamuus ja metallit huuhtoutuvat vesistöihin aiheuttaen laajoja vahinkoja.
Suomen ympäristökeskuksen Hinku-laskennan mukaan Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosina 2005–2022 laskeneet 31 % eli saamaa tahtia kuin keskimäärin Suomen kunnissa. Suurimmat päästöt ovat peräisin maataloudesta (26,5 %), tieliikenteestä (22,4 %) ja kaukolämmöstä (9,3 %). Maatalouden osuus päästöistä on kasvanut vuosien saatossa, sillä maatalouden päästöjä on onnistuttu laskemaan vain vähän. Suurimmat päästövähennykset ovat sen sijaan syntyneet raideliikenteessä (-76,6 %), öljylämmityksessä (-64,2 %) ja sähkölämmityksessä (-47,8 %).
Pohjanmaan energiantuotannossa on viime vuosina siirrytty enenevässä määrin uusiutuviin ja paikallisiin energianlähteisiin. Tuulivoiman määrä on kasvanut ripeästi. Vuonna 2023 tuulivoiman osuus Pohjanmaan sähköntuotannosta oli jo 63,6 %, mikä on gigawattitunteina mitattuna maakunnista toisiksi eniten (2358 GWh). Tuulivoimarakentaminen on lisääntynyt merkittävästi ja erityisesti merituulivoiman merkitys kasvaa pitkällä aikavälillä. Metsähallituksella on Pohjanmaan aluevesillä työn alla kaksi merituulivoimapuistoa. Metsähallitus ja Vattenfall allekirjoittivat joulukuussa 2022 sopimuksen Suomen ensimmäisen avomerialueen tuulivoimahankkeen kehittämisestä ja rakentamisesta Korsnäsin edustalle. Hanke valmistuu 2030-luvulla. Närpiön edustalla sijaitsevan Edith-hankkeen kilpailutus alkoi vuoden 2023 lopussa. Kilpailutus kestää arviolta noin vuoden. Myös Kristiinankaupungin edustalla sijaitsee yksi valtioneuvoston hyväksymistä viidestä aluevesien tuulivoima-alueista. Hankkeen aikataulu vahvistetaan myöhemmin. Tuulivoiman lisäksi Pohjanmaalla on suunnitteilla useita aurinkovoiman, biokaasun, vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden ja energiamuotojen tuotantolaitoksia.
Merituulivoima luo uusia tarpeita erityisesti energian siirtoon ja logistiikkaan liittyviin infrastruktuuri-investointeihin sekä rakentamis- että huolto- ja ylläpitovaiheessa. Fingridin ja Gasgridin suunnitelmat infrastruktuurin vahvistamiseksi tukevat alueen kehittymisedellytyksiä. Tuoreen selvityksen mukaan Pohjanmaan satamilla on hyvät sijainnilliset ja tekniset edellytykset toimia merituulivoiman operointi- ja huoltosatamina. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kuitenkin investointeja infrastruktuuriin ja satamien välisen yhteistyön tiivistämistä entisestään. Valtion tuki satamien kehittämiseksi on keskeisessä roolissa.
Lisätietoa
Maakuntien ja kuntien päästöt (SYKE, Hiilineutraali Suomi)
Vihreiden investointien dataikkuna (Elinkeinoelämän keskusliitto)
Metsähallituksen tuulivoimahankkeet
Suomen uusiutuvat ry: Tilastot
Tuulivoiman seuranta Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040
Pohjanmaan maakuntakaavan 2050 teemakartat